Musiikkiterapia
Musiikkiterapia on tieteelliseen tutkimukseen perustuva kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä (rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia psyykkisten, fyysisten, neurologisten ja sosiaalisten oireiden ja sairauksien hoidossa.
Kenelle musiikkiterapiaa soveltuu?
Musiikkiterapia soveltuu lapsille, nuorille, aikuisille ja senioreille. Musiikkiterapiaa käytetään sekä kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla, että pääasiallisena hoitomuotona. Musiikkiterapialla voidaan tukea psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä
Tukea voidaan mm.
- Kontakti- ja kommunikaatiovalmiuksia
- Tunteiden ilmaisua ja käsittelyä
- Itseluottamusta
- Myönteistä minäkuvaa
- Keskittymiskykyä
- Oman toiminnan jäsentämistä ja itsesäätelyä
- Kehon hahmotusta ja hallintaa
- Kielen kehityksen valmiuksia
- Muistia
Musiikkiterapian menetelmistä
Musiikkiterapiaistunto on aina luova prosessi, jossa asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja. Musiikkiterapian menetelmiä ovat mm. musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, improvisointi, liikkuminen musiikin mukaan, laulujen tekeminen ja musiikkimaalaus. Musiikkiterapiassa hyödynnän myös neurosonic-hoitoa. Terapian menetelmät ja sisältö valitaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan, musiikki toimii terapian välineenä. Menetelmät valikoidaan kuntoutustavoitteiden ja alussa toteutetun arvioinnin avulla. Musiikin avulla voidaan luoda asiakkaaseen yhteys ilman sanoja, muodostaa suotuisa ilmapiiri yhteistyöskentelyyn sekä motivoida asiakasta osallistumaan kuntouttavaan toimintaan.
Neurosonic-hoito osana musiikkiterapiaa
Neurosonic-hoito voi olla osa musiikkiterapiakäyntiä. Neurosonicin matalataajuinen värähtely vaikuttaa autonomiseen hermostoon, jolloin voidaan saavuttaa rentoutunut olotila. Hoito rentouttaa tehokkaasti samalla kun vireystila paranee. Ahdistuneisuus, levottomuus ja jännitys lievittyvät, jolloin psyykkinen toiminta tehostuu. Tilaa jää erilaisille kokemuksille sekä luovuudelle